Trauma ja fyysinen terveys
Psyykkisen trauman seurauksena kehossa voi tapahtua monia muutoksia, jotka liittyvät stressivasteeseen, hermoston toimintaan ja immuunijärjestelmään.
Psyykkinen trauma aktivoi kehon stressivasteen, joka käynnistää "taistele tai pakene" -reaktion. Tämä reaktio johtaa sympaattisen hermoston aktivaatioon, mikä puolestaan lisää sydämen sykettä, verenpainetta, hengitystiheyttä ja lihasten jännitystä. Pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa autonomisen hermoston säätelyhäiriön ja kroonisen stressitilan, mikä voi vaikuttaa useisiin elinjärjestelmiin ja sitä kautta monilla eri tavoilla fyysiseen hyvinvointiin ja sairastamiseen.
HPA-akselin (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli) toiminta on osa kehon stressivastetta, ja psyykkinen trauma voi aiheuttaa sen säätelyn häiriintymisen. Tämä tarkoittaa, että stressihormonien, kuten lisämunuaisen kuorikerroksesta erittyvän kortisolin, tuotanto voi olla liiallista tai epäsäännöllistä.
Psyykkinen trauma voi vaikuttaa HPA-akselin toiminnan muuttumisen myötä myös immuunijärjestelmään. Sympaattisen hermoston liiallisen aktivaation ja stressihormonien vaikutuksesta immuunisolut voivat toimia tehottomammin, mikä voi altistaa erilaisille infektioille ja sairauksille. Samoin tulehdusvaste voi olla häiriintynyt, mikä voi aiheuttaa kroonista matala-asteista tulehdusta kehossa. Usein psyykkinen trauma aiheuttaa myös unihäiriöitä, kuten unettomuutta, painajaisia ja levottomia öitä. Unen puute voi myös omalta osaltaan heikentää immuunijärjestelmää muiden haitallisten terveysvaikutusten ohella.
Lisäksi psyykkinen trauma voi johtaa hermoston herkistymiseen, jolloin aivojen ja hermoston reaktiot voivat olla voimakkaampia ja herkempiä erilaisille ärsykkeille ja stressitekijöille. Tämä voi aiheuttaa kehon jatkuvan valmiustilan, jossa stressireaktiot aktivoituvat herkästi, vaikka todellista uhkaa ei olisi läsnä. Tämä valmiustila voi aiheuttaa kroonista stressiä ja vaikuttaa fyysiseen hyvinvointiin. Monilla traumatisoituneilla henkilöillä esiintyy erilaisia kipuoireita, kuten selkäkipua, päänsärkyä, lihasjännitystä ja vatsakipuja. Tämä voi johtua kehon jatkuvasta valmiustilasta ja stressin vaikutuksesta hermostoon.
Psyykkinen trauma voi vaikuttaa myös ruokailukäyttäytymiseen. Jotkut ihmiset reagoivat traumaan syömällä liikaa tai ahmimalla lohduttavia ruokia, mikä voi johtaa painonnousuun ja lihavuuteen. Toiset taas voivat menettää ruokahalunsa ja laihtua haitallisesti. Syömishäiriöt voivat aiheuttaa monia fyysisiä terveysongelmia, kuten ravitsemuspuutoksia, sydänongelmia ja hormonaalisia epätasapainoja.
Edellä kuvatut fysiologiset vaikutusmekanismit eivät ole erillisiä, vaan ne voivat vaikuttaa toisiinsa ja muodostaa monimutkaisen vuorovaikutuksen. Yksilölliset erot ja muut tekijät, kuten trauman vakavuus, kesto ja yksilön omat voimavarat, vaikuttavat siihen, miten psyykkinen trauma ilmenee fyysisessä hyvinvoinnissa.
Psyykkisen traumatisoitumisen yhteydessä on tärkeää, että myös fyysisen oireet ja sairaudet tulevat lääkärin vastaanotolla asianmukaisesti hoidetuiksi, eikä niitä tulkita vaikkapa "luulosairaudeksi" tai huomion hakemiseksi.
© 2023 Manu Vesterinen